Positiivinen psykologia ja hyvinvointi

Suvi VainioHenkinen hyvinvointi, Kokonaisvaltainen hyvinvointiLeave a Comment

Pidin viime viikon alussa luennon positiivisesta psykologiasta ja siitä, mitä terveyshyötyjä positiivisuudella tutkitusti on ja miten positiivinen ja negatiivinen viestintä vaikuttaa aivoihimme. Aihe innostaa minua, sillä positiivisuuden hyödyistä löytyy jatkuvasti uusia tutkimuksia. Luennon innoittamana päätin kirjoittaa myös tämän blogitekstin positiivisuutta koskien.

Positiivisuus on teema, joka koskettaa tavalla tai toisella kaikkia. Olemme luonteeltamme erilaisia ja toiset meistä ovat jo lähtökohtaisesti positiivisempia kuin toiset. Jokainen tunnistaa ainakin yhden henkilön, joka on aina hyvällä tuulella säästä tai päivästä riippumatta. Salaisuus piilee luonteessa ja perimässä, mutta positiivisuutta voi ja kannattaa opetella etenkin silloin, jos keskittää huomionsa usein ongelmiin ja negatiivisiin asioihin. Positiivisuudesta n. 50% on perimää ja 20-50 % on opittavissa harjoittelun kautta.

Positiivisuuden hyödyt

Miksi positiivisuutta sitten kannattaisi opetella? Positiivisuudella on tutkitusti erilaisia terveyshyötyjä. Positiivisuudella on vaikutusta mm. parempaan kivunsietoon, vähäisempään stressiin, parempaan immuunitoimintaan, oppimiseen, luovuuteen ja tyytyväisyyteen omaa elämää kohtaan. Hyödyt ollaan voitu todentaa erilaisin kokein ja seuraamalla ihmisten mielihyvähormoneja ja aivotoimintaa. On jopa viitteitä siitä, että positiivisuus on pitkän iän salaisuus ja positiiviset ihmiset menestyvät elämässään ja työssään negatiivisia paremmin. Tämä havainto pitää paikkansa myös oman iso-isäni kohdalla. Hän täyttää ensi vuonna 97 vuotta, mutta on edelleen vireä ja hyväntuulinen ja omaa myös ajokortin, vaikka ei onneksi lähde enää auton rattiin.

Positiivisuus työyhteisön näkökulmasta

Negatiivisuus nostaa verenpainetta, estää luovuutta ja tuottaa huonoa mieltä ja stressiä.  Huonolla tuulella ollessaan ihminen heijastaa huomaamattaan tunnelmaa myös ympärillään oleviin. Tiedät tämän, jos olet osallistunut vaikkapa palaveriin, jonka vetäjä on huonolla tuulella. Palaverista lähtiessään osallistujat levittävät negatiivisuutta. Tutkimuksissa on huomattu, että jos huoneessa on esim. kolme ihmistä, tarttuu sen ihmisen tunnetila, joka ilmaisee itseään eniten.

Onneksi myös positiivisuus ja positiivinen tunnelma tarttuu. Positiivista viestintää tarvitaan kuitenkin aina negatiivista enemmän kumoamaan negatiivisen viestin vaikutuksen. Losadan tutkimuksen mukaan parhaiten suoriutuvat tiimit, joissa positiivisen ja negatiivisen puheen suhde on 6:1 eli positiivista puhetta on kuusi kertaa enemmän kuin negatiivista. Tutkimus on saanut myöhemmin kritiikkiä osakseen, mutta sitä ei ole kokonaan kumottu. Tällä hetkellä tutkijat uskovat suhdeluvun vaihtelevan aina 11 saakka kontekstista ja tilanteesta riippuen.

Miten viestin?

Positiivisuus pitää sisällään erilaisia asioita. Työyhteisön näkökulmasta kannattaa aloittaa oman viestintätavan tarkastelusta eli viestin muuttamisesta positiiviseksi ja rakentavaksi. Sillä on suuri merkitys muiden hyvinvoinnille. Harjoittele ilmaisemaan asioita positiivisen kautta ja etsimään ja ehdottamaan ratkaisuja. Harjoittelun kautta aivot oppivat ja vähitellen tapa automatisoituu. Negatiivisuus lamaannuttaa, positiivisuus ruokkii luovuutta. Negatiivisuudessa vellominen ei tee hyvää kenellekään, ratkaisujen esittäminen ja pohtiminen sen sijaan edistää asioita ja luo hyvää ilmapiiriä ja parantaa ihmissuhteita. Ja voit myös itse paremmin.

Kiitollisuus

Moni on ottanut omaan harjoittelupakkiinsa kiitollisuuden. Voit harjoitella kiitollisuutta keskittymällä esim. 5 min päivän hyviin asioihin tai listaamalla viikoittain asioita, joista olet kiitollinen ja miettimällä myös miksi. Monia asioita pitää itsestään selvänä. Kiitollisuus kasvaa, kun kiinnittää huomioita siihen mikä on hyvin. Kiitollisuuden kokeminen vaikuttaa tutkimusten mukaan positiivisesti myös ihmissuhteisiin ja onnellisuuteen. Kiitollisuutta voi harjoitella vaikkapa perheen kanssa ruokapöydässä, jolloin se vaikuttaa positiivisesti myös lapsiin ja/tai muihin läheisiin.

Onnistumisten jakaminen ja positiivinen palaute

Positiivisuuden jakaminen edistää omaa ja muiden hyvinvointia. Sanotaan, että jaettu ilo on aina kaksinkertainen ilo. Omia onnistumisia on kiva jakaa, mutta muista iloita myös muiden onnistumisesta ja antaa positiivista palautetta ja kehua kun siihen on aihetta. Ihmiset toivovat aina enemmän palautetta ja oikea-aikainen ja ansaittu palaute saa hymyn huulille. Palaute on nopein tapa nostaa ilmapiiriä ja parantaa ihmissuhteita. Kun harjoittelet ja toistat jotain asiaa kuten positiivisen palauteen antamista tarpeeksi ja riittävän usein, vähintään 21 kertaa, muuttuu se vähitellen tavaksi. Aivot oppivat siitä rutiinin, mutta vain harjoittelun kautta.

Lopuksi

Ratkaisukeskeisyys ja positiivisuus ei ole aina helppoa. Tiedän tämän, sillä olen harjoitellut oman viestinnän muuttamista positiiviseksi jo yli kymmenen vuoden ajan ja silti se vaatii vielä välillä tietoista keskittymistä. Olen opetellut myös kiinnittämään tietoisesti huomiota enemmän ja enemmän positiivisiin ja hyviin asioihin ja pysähdyn säännöllisesti miettimään miten hyvin asiani ovat ja mistä asioista olen kiitollinen. Nämä ovat pieniä asioita arjessa, mutta olen harvoin huonolla tuulella ja tuttavat sanovat, että stressin- ja kuormituksen sietokykyni on poikkeuksellisen hyvä.  Uskon, että tästä kaikesta voi kiittää tapaa ajatella ja keskittyä positiiviseen.

Loppuun on kuitenkin todettava, ettei negatiivisia tunteita voi kokonaan poistaa ihmisten elämästä eikä pidäkään. Joskus pitää voida purkaa mieltä ja käsitellä myös epäkohtia. Tässä kirjatut vinkit koskevat normaalia arkea työssä ja kotona.

Positiivista viikkoa!

Lähteitä:

Muita lukuvinkkejä:

Kuka?

Suvi Vainio

Kauppatieteen maisteri, palvelumuotoilija ja sosiaalipsykologi, joka yhdistää psykologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvointiin ja organisaatioiden kehittämiseen. Brain-based coach. Auttaa organisaatioita kehittämään työntekijäkokemusta, kulttuuria, HR- ja johtamiskäytäntöjä ja johtamaan muutostil......

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.