Minustako toimistosoturi?

Suvi VainioFyysinen hyvinvointi, Henkinen hyvinvointi, Jooga, Liikunta, Mindfulness, UncategorizedLeave a Comment

Toisinaan havahdun siihen, että työskentelen pöytäni ääressä aivan mytyssä ja sykkyrällä. Tälläkin hetkellä naputan konettani kahvilassa jalat risti-istunnossa toisiinsa puutuneina ja migreeninpoikanen ohimolla jyskyttäen. Olo tuntuu tunkkaiselta ja nihkeältä. Eikä ihme! Huonosta työergonomiasta aiheutuneet niska- ja hartiaseudun jumit edesauttavat verenkierron hidastumista, mikä luonnollisesti aiheuttaa sen, ettei veri yksinkertaisesti enää kierrä aivoissa. 



Edellisen viikon työ-ja opiskelukiireet pyörivät vieläkin mielessä, vaikka ne eivät ole enää millään tapaa ajankohtaisia. Ajatukset ovat yhtä soossia, eikä pää tunnu toimivan kunnolla. Tunnistan nämä stressin jälkioireiksi. Kierre vahvistuu sillä, että stressaannun stressistä. Tunnen siitä syyllisyyttä, eikä minulla ole oikeanlaisia välineitä sen poistamiseen. Kun itse työ vaatii rutkasti aivotoimintaa, myös mieli alkaa käydä ylikierroksilla. On vaikea tunnistaa mitä tunnetta tulisi kuunnella ja milloin kiire on niin sanotusti vain omassa päässä. Tiedän että rajua tahtia laukkaava ja jatkuvasti itsereflektointia työstävä mieleni kaipaa aika paljon omaa, hiljaista aikaa, mutta jostain syystä minulla ei ole välineitä tietoiseen hetkeen pysähtymiseen. Tunnen syyllisyyttä siis myös siitä, etten ”tee mitään”. Kuulostaako tutulta? Nyt minun täytyy muistaa Toimistosoturin vinkit ja tehdä ryhtiliike.



Kun aloitin Diwellossa harjoittelijana, olin aika innoissani saadessani kuulla, että pääsen kokeilemaan Johannan luotsaamaa Toimistosoturi -valmennusta. 
Toimistosoturi on kuuden viikon mittainen verkkovalmennus, joka yhdistää sekä joogaa että tehokkaita kehonpainoharjoitteita. Olin aina halunnut testata joogaa, mutta jostain syystä kynnys sen kokeilemiseen on ollut suuri. Somesta tutut viimeisen päälle stailatut ja inspirationaalisia lainauksia sisältäneet kuvat olivat lähinnä etäännyttäneet minua joogan maailmasta. En ole tuollainen, voiko jooga sopia minulle? Johanna vannoi liikkeiden sopivan kaikille ikään ja kuntoon katsomatta.



Liikkeet katsotaan ja opitaan videoilta, joita tehdään kaksin kappalein viikossa (joka viikko sähköpostiin kilahtaa yksi uusi liike aiemman lisäksi). Suurin osa liikkeistä tehdään kotona, mutta osan niistä voi tehdä oikeastaan missä tahansa – työpaikalla, luennolla tai vaikka rohjetessaan bussipysäkillä. Toimistosoturi lupaa ”kehittää liikkuvuutta, voimaa sekä vähentää istumatyön haittoja”. Harjoitukset myös kestävät 10-30 minuuttia, mikä kuulostaa kiireiselle aika optimaaliselta. Täydellistä!


Okei, kelaillaas hieman lähtötilannetta. Olen nuori, suhteellisen vetreä ja luontaisesti erittäin, ja oikeastaan luonnottomankin taipuisa. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada kämmeniä jalat suorana seistessä lattiaan ja itseasiassa saisin varmaan kyynärpäänikin, ellei se olisi fyysisesti mahdotonta. Kuulostaa ideaaliselta, mutta voimaa ja jämäkkyyttä kehostani ei löydy. Polvileikkauksia on takana jo useampi, ja olkapääni lähtevät edelleen sijoiltaan. Aika löysä meininki siis kaikin puolin. Toivon Toimistosoturi -valmennuksen antavan minulle uudenlaista voimaa sekä keholleni että ylipäätään arkeen sekä siihen, että näistä harjoituksista tulisi minulle lopulta tapoja.



Johannan lempeä ääni johdatti joogan maailmaan, ja pian huomasinkin olevani keskellä videon kesäistä maisemaa. Ihanaa! Aluksi videon seuraaminen ja liikkeeseen keskittyminen tuntui vaikealta ja liikuntaan tottumaton vartaloni maailman kömpelöimmältä. Äh, miten hengitän oikein? Äh, millainen on hyvä ryhti? Äh, napa kohti selkärankaa? Videoissa tulee onneksi niin paljon toistoa, että ajan kanssa asanoiden löytäminen helpottuu huomattavasti! Omassa tapauksessani huomasin, että liikkeet kannattaa tehdä varovasti ainakin alkuun, vaikka tuntuisi ettei liikkeistä olisi mitään hyötyä. Harjoituksissa nimittäin kehittyy yllättävän nopeasti, ja alussa vaikeasti hahmotettavalta tuntunut liike saa hiljalleen jokaisen kropassa oman muotonsa. Huomasin myös, kuinka tärkeää on sitouttaa itsensä harjoituksiin. Kun muutamaan päivään ei joogaa, tippuu tavallaan kärryiltä ja stressi alkaa tehdä paluuta. Muistin Johannankin viitanneen kuuluisaan intialaiseen joogaopettajaan K. Pattabhi Joisiin, jonka mukaan jooga sopii jokaikiselle – paitsi laiskalle. Konkreettinen itsensä muistuttaminen ja rauhoittumaan pakottaminen (eli itselleen luvan antaminen!) on hyödyksi. Harjoituksiin koukuttuu.








Mitäs valmennuksesta jäi lopulta käteen? Ensinnäkin huomasin, että muutama minuutti pysähtymistä päivässä on suuri satsaus omaan hyvinvointiin. Ymmärsin ettei suorittaminen ole tärkeää vaan se, mitä jooga antaa ja opettaa. Itselläni juurikin joogan anti henkiseen hyvinvointiin korostui suuresti. Ymmärsin, että minun tarvitsee pysähtyä saadakseni lisää aikaa. Ennen valmennuksen aloittamista olin pohtinut sitä, kuinka välillä on vaikea ymmärtää ja saada yhteys omiin tunteisiin ja kehon fyysisiin reaktioihin ja puolestaan niistä syntyviin tuntemuksiin. Miten ne ovat yhteydessä toisiinsa? Miksi tunnen näin? Miksi kehoni tuntee näin? Huomasin että jotkin ahdistusta tuottaneet tunnelukot avautuivat ja itselleni sallima hetkeen keskittyminen ja siihen uppoutuminen lisäsivät myönteistä suhtautumista omaan itseeni.

Vaikka aiemmin olin tunnistanut stressin ja toisinaan tajunnut oman ”nyt mennään aika jaksamisen rajoilla” -ajattelun, ei minulla ollut tarvittavia välineitä sen poistamiseen. Muutaman harjoituksen jälkeen odotin jo seuraavaa joogahetkeä ja sitä että ”pian minulla on taas lupa”. Jossain vaiheessa tajusin, että hetkinen, lupahan on minulla joka hetkessä. Saatan kuulostaa aika hörhöltä, mutta valmennus auttoi minua pääsemään käsiksi omaan sisimpääni. Mieli rauhoittui kummasti ja olo tuntui kaikin puolin tasapainoisemmalta. Kun mieleni on saanut apua tunnistamaan omat rajansa, on sillä ollut vaikutusta myös fyysiseen hyvinvointiini. Sykkyräinen minäni sai juuri äsken uuden ja uljaan skarpimman muotonsa toimistojoogasta oppimillani liikkeillä. Veri kiertää paremmin, kun olkapäät eivät kurottele enää niin pahasti kohti kattoa. Aivotoiminta tuntuu virkeämmältä, jolloin keskittymiskykykin paranee. 
Jooga on kummallinen laji. Se samaan aikaan sekä fyysisesti rasittaa kroppaa ja mieltä, että myöskin antaa niille rauhan. Aion ehdottomasti jatkaa liikkeiden tekoa vielä valmennuksen jälkeenkin, niin kokonaisvaltaisesti se on hyvinvointiani parantanut.

HEHKU on Toimistosoturin pohjalta kehitetty 22.12 lanseerattava joogaohjelma, johon kuka tahansa voi osallistua. Siinä painopiste on fyysisissä kehoa voimistavissa ja notkistavissa harjoituksissa. Lue lisää täältä.

Share this Post

Kirjoittajasta

Reeta on sosiaalipsykologian opiskelija, joka on kiinnostunut vallan ulottuvuuksista, arvoista sekä asenteista, ja joka haluaa keksiä päräyttävän hienoja ratkaisuja ihmisten ongelmiin. Luottaa lempeyteen, laatuun ja intohimoon, ja inspiroituu valosta.

Reeta oli lokakuussa Diwellossa internship harjoittelujaksolla.

Kuka?

Suvi Vainio

Kauppatieteen maisteri, palvelumuotoilija ja sosiaalipsykologi, joka yhdistää psykologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvointiin ja organisaatioiden kehittämiseen. Brain-based coach. Auttaa organisaatioita kehittämään työntekijäkokemusta, kulttuuria, HR- ja johtamiskäytäntöjä ja johtamaan muutostil......

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.