Lounaasta uutta energiaa vai iltapäivän torkut?

Suvi VainioFyysinen hyvinvointi, Henkinen hyvinvointi, Kokonaisvaltainen hyvinvointi, RavitsemusLeave a Comment

Mikä oli edellisen työviikkosi tehokkain päivä? Päivä, jolloin sait paljon aikaiseksi ja tunsit olosi energiseksi ja hyväntuuliseksi. Muistatko, mitä söit kyseisenä päivänä?

Kun pohdimme työtä ja suoriutumistasoa, emme useinkaan mieti ravitsemusta. Ajattelemme, että ruoka on vain polttoainetta ja että suoriutuminen ja työssä jaksaminen rakentuu muista tekijöistä.

Ruoalla on itseasiassa enemmän merkitystä suoriutumiselle kuin uskommekaan. Se mitä syömme tai jätämme syömättä aamiaiseksi, lounaaksi, välipalaksi ja päivälliseksi vaikuttaa suoraan keskittymiskykyymme, energiatasoihimme, immuunipuolustukseemme sekä kykyymme omaksua ja oppia uusia asioita.

Ravinto vaikuttaa virkeyteen ja immuunipuolustukseen

Olet varmasti ainakin joskus kokenut niin kovan iltapäiväväsymyksen, että pilkkiminen tietokoneen äärellä on ollut aivan väistämätöntä. Tai ehkä sinun on ollut vaikea keskittyä käsillä olevaan työtehtävään vatsan muristessa ja mielen harhaillessa lounasruokalistoissa. Aamupala jäi kiireen vuoksi välistä ja nälkä kurnii jo hyvissä ajoin ennen lounasta. Tai ehkä jätit alkuillan treenit väliin, koska et ollut ehtinyt syömään kunnon lounasta ja energiaa ei enää riittänyt illan harrastuksiin.

Tutkimusten mukaan terveellinen ruoka on hyväksi paitsi keholle, niin myös mielelle:

– Työntekijät, jotka syövät päivittäin terveellisesti suoriutuvat töistään 25 % todennäköisyydellä paremmin kuin epäterveellisemmin syövät kollegansa (Business Daily, HERO)
– Epäterveelliset ruokatottumukset johtavat 21 % korkeampiin sairaspoissaoloihin (What’s in the breakroom, Employee work and productivity)
– Epäterveelliset ruokatottumukset johtavat 11 % matalampaan tuottavuuteen verrattuna terveemmin syöviin kollegoihin (Eating the profits, Personnel Today 4)
– Mitä enemmän henkilö söi kasviksia ja hedelmiä päivässä, sitä sitoutuneempi, onnellisempi ja luovempi hän oli (Journal of Health Psychology).

Aivot kaipaavat tasaista energiaa

Glukoosi on aivojemme näkökulmasta keskeinen. Aivot pystyvät hyödyntämään polttoaineenaan vain glukoosia ja jos sitä ei ole riittävästi veressä, keskittymiskykymme alkaa herpaantumaan ja energiatasomme laskemaan. Kun koemme nälkää, huomiomme alkaa suuntautumaan kaikkeen ruokaan liittyvään, sillä älykkääseen ihmiskehoomme on rakennettu selviytymismekanismi – jos emme saa ruokaa, elintoimintomme ovat vaaravyöhykkeellä ja aivomme tekevät kaikkensa saadakseen huomionsa ruokaan ja laittaakseen kehomme liikkeelle etsimään syömäkelpoista ravintoa.

Kaikki ruoka ei kuitenkaan käyttäydy samalla tavalla elimistössämme. Tietyt ruoat kuten valkoinen riisi, pasta, peruna, virvoitusjuomat, mehut ja vähäkuituinen leipä imeytyvät nopeasti nostaen veren glukoosipitoisuuden korkealle hetkessä. Nopeasti noussutta verensokeria seuraa yhtä nopeasti romahtava verensokeri, jonka seurauksena on väsymys ja uudelleen nälkä. Toiset ruoat taas vaikuttavat verensokeriin tasaisemmin kuten täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä liha, kala ja rasvat. Lisäksi edellä mainitut ruoat sisältävät runsaasti erilaisia kivennäis- ja hivenaineita sekä antioksidantteja, jotka ovat tärkeitä immuunipuolustuksemme näkökulmasta.

Useimmat meistä tietävät nämä ravitsemukseen liittyvät asiat, mutta tietoa ei aina seuraa teot ja järkevät päätökset työpaikan ruokalassa tai kotona. Nälkäisenä onkin huomattavasti helpompi tarttua lähiravintolan kermaiseen pastaan tai suklaapatukkaan ja kahviin kuin lähteä etsimään ravitsevampaa vaihtoehtoa hieman kauempaa. Kuitenkin se aika, mikä säästyi nopeamman ruoan metsästyksessä lounaalla tai jopa kokonaan lounaan väliin jättämisenä, kostautuu tehottomampana ja väsyneempänä iltapäivänä tai mahdollisesti sairaspoissaoloina.

Vinkit virkeämpään työpäivään

Jos haluat ryhtyä heti tiedosta tekoihin, niin tässä muutama vinkki virkeään työpäivään:

– Syö ravitseva aamiainen, joka antaa riittävästi energiaa lounaaseen asti. Marjat ja hedelmät esimerkiksi maustamattoman rahkan, luonnonjogurtin (tai vastaavat vegaaniset valmisteet) ja pähkinöiden kera on ravitseva aamupala.
– Valitse lounaalla ateria, jossa on runsaasti tuoreita kasviksia, sekä sopivasti proteiinia (liha, kala, tofu, pavut, linssit, kananmuna) ja kohtuullisesti täysjyväviljavalmisteita ja hyviä rasvoja.
– Iltapäivällä pieni välipala kuten hedelmä ja kourallinen pähkinöitä antaa energiaa illan harrastuksiin tai perheen kanssa oleiluun.
– Juo riittävästi vettä (1,5- 2 l) päivässä, sillä nestehukka laskee vireystasoa
– Vältä kofeiinipitoisten juomien nauttimista liian myöhään illalla ja täytä päivällisellä jälleen lautasesi isolla kasvisannoksella proteiinin ja hyvien (runsaskuituisten) hiilihydraattien kera, niin varmistat laadukkaan unen.

Share this Post

About the Author

Suvi Vainio

Twitter

Kauppatieteen maisteri, palvelumuotoilija ja sosiaalipsykologi, joka yhdistää psykologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvointiin ja organisaatioiden kehittämiseen. Brain-based coach. Auttaa organisaatioita kehittämään työntekijäkokemusta, kulttuuria, HR- ja johtamiskäytäntöjä ja johtamaan muutostilanteita, coachaa ja valmentaa yksilöitä ja tiimejä. Ota yhteyttä: suvi.vainio(at)diwello.fi

Kuka?

Suvi Vainio

Kauppatieteen maisteri, palvelumuotoilija ja sosiaalipsykologi, joka yhdistää psykologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvointiin ja organisaatioiden kehittämiseen. Brain-based coach. Auttaa organisaatioita kehittämään työntekijäkokemusta, kulttuuria, HR- ja johtamiskäytäntöjä ja johtamaan muutostil......

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.