HR:n rooli henkilöstön hyvinvoinnin edistäjänä

Suvi VainioEsimiestyö, Henkinen hyvinvointi, Hyvinvointiohjelma, Moderni HRLeave a Comment

Työntekijöiden hyvinvointi ennustaa todistetusti tehokkuutta. Jokainen lisäeuro hyvinvointiin on tuottanut nettona lähes 6 euroa (Terveystalo 2015). Harmittavan usein hyvinvointiin panostaminen näkyy kuitenkin vain työterveyshuollon lakisääteisenä järjestämisenä tai satunnaisina fyysistä aktiivisuutta lisäävinä työhyvinvointitempauksina tai tyky-päivinä. Ei noissa tempauksissa mitään vikaa ole, ne piristävät mukavasti arkea. Pidempiaikaiset vaikutukset jäävät kuitenkin ohuiksi.

On tärkeä ymmärtää, että henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tila ole koskaan vakio, vaan siihen vaikuttavat erilaiset tekijät ylitöistä esimiestyöhön ja tiimin vuorovaikutukseen sekä muut henkilön stressaavaksi kokemat tilanteet niin työssä kuin yksityiselämänkin puolella. Stressitasojen noustessa turhautuminen kasvaa ja samalla ammatillinen itsetunto laskee. Olemme kirjoittaneet aikaisemmin stressin haitoista täällä. Yhteiskunnallisesti merkittävää on myös se, että stressi heijastuu töistä kotiin ja perheeseen ja vaikuttaa siten myös muiden elämään. HR:llä voisi olla tärkeä rooli stressin ennaltaehkäisyssä.

Miksi henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia ei nosteta avaintekijäksi?

Ongelma piilee strategiassa ja henkilöstöhallinnon valtuuksissa. Modernin henkilöstöhallinnon vastuualueen ja valtuuksien tulisi sisältää muutakin kuin lakisääteisten työnantajavelvotteiden suorittamista, HR rutiinitehtäviä ja valvomista. Onneksi henkilöstöhallinto on kehittynyt viime vuosina harppauksin ja siirtynyt yhä lähemmäs muuta liiketoimintaa. Samalla on huomattu HR:n strateginen rooli niin yrityksen arvojen kuin tuottavuudenkin näkökulmasta työntekijöiden houkuttelemisessa ja sitouttamisessa.

Ihmisten tärkeys tunnistetaan yhä useamman organisaation strategiassa, mutta teot eivät aina puhu sen puolesta. Vaikka henkilökunnan kokemus organisaation antamasta tuesta heijastuu suoraan hyvinvointiin, on työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi kirjattu vasta harvan organisaation strategiaan. Miksi henkilöstön hyvinvointia ei aseteta yhdeksi avaintekijäksi niin kilpailuedun kuin organisaatioimagonkin näkökulmasta?

Kuinka HR voi edistää henkistä hyvinvointia?

Käyn alla läpi muutamia ajatuksia siitä, miten työnantaja voi edistää työntekijöiden henkistä hyvinvointia paineen alla ja stressikausina.

1) Hyvinvointi osaksi arvoja ja strategiaa

HR:n tulee ymmärtää, että hyvinvointi on kokonaisvaltaista. Henkistä ja fyysistä hyvinvointia ei voi välttämättä erottaa toisistaan. (Työ)hyvinvointi tulee nähdä työpaikoilla holistisena ilmiönä, jossa hyvinvoinnin eri osa-alueita pyritään tasapainottamaan ja liittämään organisaation arvoihin ja strategiaan. Stressi ja ahdistus ovat aitoja haasteita ja voivat vaikuttaa kehen tahansa, niin esimiehiin kuin henkilöstöönkin. Mitä enemmän painetta työntekijä kohtaa, sen todennäköisemmin henkinen hyvinvointi järkkyy.

Monella toimialalla havaitaan ruuhkahuippuja, jotka ajoittuvat tiettyihin aikoihin vuodesta. Kokonaisvaltaisessa suunnittelussa kannattaa varautua näihin ruuhkahuippuihin jo ennalta ja miettiä esim. stressiä vähentäviä toimenpiteitä kiireisimpien kausien helpottamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi näissä tilanteissa.

2) Esimiesten rooli hyvinvoinnin lähettiläinä

HR:n tulisi kouluttaa esimiehiä ymmärtämään henkisen hyvinvoinnin tekijöitä kuten masennusta, stressiä ja niiden syitä ja kuinka tukea työntekijöitä stressikausina. HR voi myös analysoida johtamisen tilaa ja esimiestaitoja ja tarjota erilaisia stressiä poistavia työkaluja tai ohjelmia ja/tai henkistä hyvinvointia lisääviä treenimuotoja kuten joogaa tai meditaatiota osana organisaation hyvinvointistrategiaa.

3) Organisaatiokulttuurin kehittäminen

Kolmanneksi henkilöstöhallinto voi kannustaa henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen pohtimalla organisaatiokulttuuria. Yrityksen kulttuuri tunnistetaan jo monessa työyhteisössä työilmapiiriä ja työtehoa lisäävänä tekijänä. Kulttuuri itsessään on laaja käsite, joka pitää sisällään yrityksen kirjoittamattomat säännöt ja toimintatavat. HR voi lähteä liikkeelle pohtimalla, että auttaako organisaatio työntekijöitä olemaan onnellisimpia myös vapaa-ajallaan, vai rajoittuvatko toimenpiteet työpaikalle ja työhön? Keinoja onnellisuuden lisäämiseen voivat olla joustavat työajat, taukoihin rohkaiseminen ja palkallisten lomien mahdollistaminen, mutta myös omien ajatusten selkiyttäminen coachingin tai itsensä johtamisen taitojen avulla.

4) Työympäristön kehittäminen

Moni ei tule ajatelleeksi, miten paljon työpisteellä ja ympäristöllä on vaikutusta työntekijöiden käyttäytymiseen ja tunteisiin. Toimiston sisustus ja taukomahdollisuudet heijastuvat työympäristöön. Onko toimistollanne mahdollisuus liikkua, tarjoatteko sähköpöytiä tai taukoalueita? Rohkaisetteko taukoaktiviteetteihin tai rauhottumaan hiljaisilla alueilla?

Suurin askel on ymmärtää hyvinvointiin vaikuttavia seikkoja ja halu kehittää niitä ulottuvuuksia. Keskity arvoihin ja siihen, miten organisaationne voi olla terveyttä edistävä työpaikka – kokonaisvaltaisesti

Share this Post

About the Author

Suvi Vainio

Twitter

Kauppatieteen maisteri, palvelumuotoilija ja sosiaalipsykologi, joka yhdistää psykologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvointiin ja organisaatioiden kehittämiseen. Brain-based coach. Auttaa organisaatioita kehittämään työntekijäkokemusta, kulttuuria, HR- ja johtamiskäytäntöjä ja johtamaan muutostilanteita, coachaa ja valmentaa yksilöitä ja tiimejä. Ota yhteyttä: suvi.vainio(at)diwello.fi

Kuka?

Suvi Vainio

Kauppatieteen maisteri, palvelumuotoilija ja sosiaalipsykologi, joka yhdistää psykologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvointiin ja organisaatioiden kehittämiseen. Brain-based coach. Auttaa organisaatioita kehittämään työntekijäkokemusta, kulttuuria, HR- ja johtamiskäytäntöjä ja johtamaan muutostil......

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.